Suomi on kansainvälisessä vertailussa yksi turvallisimpia maita, mutta turvallisuuden ja yhteiskunnan toimintavarmuuden parantamisessa on vielä paljon tehtävää. Turvallisuus ei ole itsestään selvyys, vaan se on monen tekijän summa. Päivittäisistä onnettomuuksista, laajemmista häiriötilanteista ja poikkeusoloista selviytyminen edellyttää koko yhteiskunnan yhteistä ja siihen kuuluvien jäsenten omaa varautumista tarpeidensa ja kykyjensä mukaan. Suomessa tapahtuu päivittäin kymmeniätuhansia onnettomuuksia ja ”läheltä piti” tilanteita, joista suuri osa olisi estettävissä sisäisellä riskienhallinnalla. Teknistynyt ja tehokkaaseen logistiikkaan perustuva yhteiskunta on alttiimpi häiriöille kuin koskaan aiemmin. 
Omatoiminen varautuminen on kansalaisten, yritysten ja laitosten omaa riskienhallintatyötä, jonka tavoitteena mahdollisimman häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa. Varautumisen tason, siihen käytettävän ajan ja rahan määrän päättää jokainen pääosin itse. Uhan toteutuessa voi sijoitettu pääoma tulla monin kerroin takaisin, tai elämä on ainakin paljon helpompaa tilanteeseen varautuneelle. 
Yksinkertaisena esimerkkinä omatoimisesta varautumisesta voidaan ottaa kotiin varastoitu ruoka ja juoma, sillä kokemuksesta tiedämme nälän ja janon yllättävän jossain vaiheessa. Jos turvallisuusajattelussa halutaan mennä pidemmälle, voidaan laatia pelastussuunnitelma. Onnettomuuksien ehkäisyssä ja varautumisessa riittää varsin pitkälle terve maalaisjärki, kun vain pysähtyy hetkeksi miettimään asioita mahdollisten uhkatilanteiden näkökulmasta. 

Pelastussuunnitelman rakenne

  1. selvitä omaan toimintaympäristöön liittyvät riskit ja uhat
  2. mieti eri tapahtumien seurausvaikutukset omassa toiminnassa
  3. selvitä ja päätä toimenpiteet riskien poistamiseksi tai niiden lieventämiseksi
  4. tee toimintasuunnitelmat eri tilanteiden varalle
  5. listaa kehittämistarpeet, kuten osaaminen, kalusto, yhteystiedot, yhteistyö

Yksinkertaisia esimerkkejä varautumisesta

  • Pidä kotivaraa (muutaman päivän tarpeisiin lääkkeitä, juomaa ja hyvin säilyvää ruokaa, hygieniatuotteet)
  • Paristovarmennettu radio helpottaa tiedonsaantia.
  • Talousvesiastioilla voit turvata pienimuotoisen vedentarpeen.
  • Tietyssä paikassa säilytettävä taskulamppu(t) helpottavat toimintaa pimeinä aikoina sattuvien äkillisten sähkökatkojen aikana.
  • Kanisteri polttoainetta voi ratkaisevasti turvata välttämättömän liikkumistarpeen .
  • Työpaikoilla kannattaa sopia kimppakyytijärjestelyt liikennehäiriöiden uhatessa.
  • Hanki alkusammutuskalustoa. Tarvittaessa voit kysyä lisätietoja kaluston määrästä, laadusta ja sijoittelusta pelastuslaitokselta.
  • Harjoittele alkusammutusta ja hanki ensiaputaidot.
  • Selvitä kotona ja työpaikalla toimenpiteet yleisen vaaramerkin varalle.