VÄESTÖNSUOJELU JA VARAUTUMINEN

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on horjuttanut kaikkien turvallisuudentunnetta. On hyvin ymmärrettävää, että moni Suomessa asuvakin tuntee nyt pelkoa. Osiltaan tämä on näkynyt myös pelastuslaitoksilla tiedusteluina väestönsuojista sekä apteekeissa jodi- tablettien suurempana menekkinä.

Suomen siviiliviranomaiset eli pelastustoimi, sosiaali- ja terveyspalvelut, Poliisi, Rajavartiolaitos ja hätäkeskuslaitos ovat monella mittarilla maailman kärkijoukkoa. Viranomaisyhteistyö on Suomessa erittäin hyvällä tasolla. Työskentelemme kaikki yhteisen tavoitteen, maailman turvallisimman valtion puolesta.

Viranomaisten tehtävään kuuluu pitää yllä väestön perushuoltoa ja yhteiskunnan kykyä toimia kriisitilanteissa sekä suojata väestöä tarvittaessa. Suomessa viranomaiset varautuvat väestönsuojeluun osana päivittäistoimintaa. Edellytykset tehokkaalle väestönsuojelutoiminnalle on luotu jo normaalioloissa varautumisella, suunnitelmilla, harjoituksilla sekä toiminnan yhteensovittamisella.

Väestöä suojataan normaaliolojen häiriötilanteissa, esimerkiksi kemikaalionnettomuuksissa ja säteilytilanteissa.

Väestöhälyttimillä voidaan antaa varoitus uhasta, joka edellyttää ihmisten suojautumista sisätiloihin. Väestöhälyttimillä annettavaa varoitusta täydennetään aina radiossa ja televisiossa välitettävällä vaaratiedotteella.
Väestöhälyttimet pidetään kunnossa; hälyttimiä testataan joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Testiaikana kokeilumerkkiä soitetaan seitsemän sekunnin ajan. Kokeilumerkki on yhtämittainen tasainen hälytysääni.

Suomen viranomaiset ovat varautuneet väestön suojelemiseen kattavasti.

Väestönsuojelun suunnittelu ja väestönsuojeluun varautuminen on osa viranomaisten tehtäviä. Väestönsuojelua harjoitellaan vuosittain.
Väestönsuojelulla tarkoitetaan väestön suojaamista aseellisen konfliktin aikana sekä luoda edellytykset elämiselle ja selviytymiselle. Väestön suojelemiseksi viranomaiset voivat evakuoida eli siirtää väestöä, mikäli heitä ei kyetä muilla tavoin suojaamaan (väestönsuojat). Lisäksi väestönsuojeluun kuuluu hälytys- ja sammutustoiminta sekä lääkinnällinen hoito.

Omatoiminen varautuminen – tärkeä osa kriisinkestävyyttä

Tärkeä osa yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä on kansalaisen kyky selvitä vähintään 72 tuntia kotonaan erilaisissa häiriötilanteissa, esim. sähkön- tai vedenjakelun häiriössä.
Omatoimisessa varautumisessa tärkeintä on veden ja elintarvikkeiden kotivara.
Hyödyllisiä linkkejä:
Omatoiminen varautuminen
Varautuminen ja kotivara: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) 72tuntia – sivusto

Väestönsuojan vuosihuoltopöytäkirja (SPEK)

Väestönsuojat ja vuosihuolto video

Väestönsuojan tiiveyskokeen tekeminen video

Yleinen viesti Sisäministeriön sekä pelastuslaitoksien puolelta on, että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä mitään sellaista uhkaa, joka edellyttäisi väestönsuojien käyttöönottomääräysten antamista tai joditablettien käyttöä.

dav